Ai ihana Syksy! Ehdoton lempivuodenaikani. Kyllä, tunnustautunut sukkahousu-, saapas-, nilkkuri-, midihameihminen täällä hei! 🙂 Minusta syksyssä on yhtä aikaa sekä kaihoisia- että äärimmäisen tunnelmallisia hetkiä. Esimerkiksi sellaisia, kun lehdet päästävät hiljalleen irti puista ja kesän väriloisto vaihtuu syviin ruskansävyihin. Ja toisaalta kynttilöiden liekin loimussa juotuja punaviinilasillisia. Itsehän nautin äärettömästi tuoksukynttilöistä ja poltan niitä ilolla ympäri vuoden. Elävän tulen lepatus on minusta suunnattoman meditatiivista.

Tutustuin muuten jo viime vuonna erään tubettajan kautta Bath&Bodyworks’in tuoksumaailmaan, joka on erehdyttävän aito ja runsas. Itse kynttiläpurnukat ovat perhanan kalliita mutta tuoksut järjestäen niin ihanan valloittavia, että sorruin taas eräänä sunnuntaina näitä hankkimaan. Jos olet kiinnostunut tsekkaamaan kyseistä kynttilä tarjontaa, niin kas tässä linkki erään jälleenmyyjän sivuille. Esimerkiksi jouluteemaiset kynttilät myydään jo marraskuun tienoilla loppuun, että ei muuta kuin piparkakkutuoksukynttilöitä hankkimaan 😉

Tässä ilmojen viiletessä havaitsin, että tuoksukynttilöiden hamstraamisen lisäksi tykkään kovasti suorittaa myös vaatehankintoja syksyllä. Vaikka ”hanki ihana kesämekko” on vankkumaton konseptini, niin juuri syksyllä mun tekee mieli raivata vaatekaappi täysin auki. Siispä aloitin valmistautumisen syksyn hankintoihin tutulla kaavalla: kaivoin esiin ”kapselikokoelmani” vintiltä (eli raahasin ison muovilaatikollisen syys-ja talvivaatteita kerrosta alemmas eteiseen 🙂 ), ripustin kaiken esille ja sitten suoritin ankaraa karsintaa. Ei, tekonahkahame ei ollut mun juttu – se lähti samantien myyntiin, samoin kävi mustalle käyttämättömälle neuleelle ja parille pitkähihaiselle tummasävyiselle kukkamekolle.

Mä noudatan edelleen itse keksimääni vaatekriittisyyden rituaalia, jossa yhden uuden vaatekappaleen saa hankkia ainoastaan silloin, jos sen tieltä saa myytyä, lahjoitettua tai kierrätettyä edellisiä pois. Nyt mulla odottelee kaksi isoa Ikea-kassillista olohuoneen keinutuolin vieressä kirppisrundia ensi kuussa. Missäpä muuallakaan se tapahtuisi kuin Akseli-kirppiksellä Mankkaalla. Ps. Kirppiskiekoista löytyy sangen mainio juttu täältä 😉 (Vaikka itse sanonkin)

Joten nyt kun vaatekaapissani on pian taas tilaa, on aika kuratoida tarkasti mitä sinne haluaisi istuttaa tilalle. Mä nappasin lasteni tädin, kameran ja hyvät kengät jalkaan ja suorin vanhalle kunnon kivijalkakierrokselle Fredan ja Iso Roban tienoille. Olipa muuten aikamoisen vapauttavaa kierrellä ihan fyysisissä kaupoissa korona-maininkien jälkeen, sanonpa vain 😉 Ja koska kaikki toki tietävät, ettei niistä kivijaloista löydä mitään, jos lähtee etsimällä etsimään jotakin tiettyä, niin minä en lähtenyt etsimään mitään erityistä. Toivon vain törmääväni johonkin kivaan syksyiseen ihanaan. Vaikka sitten kotimatkalla Gateaun korvapuustiin jos muuta ei mukaan tarttuisi! 😉

Relove Freda, Fredrikinkatu 25

Ei kierrosta näillä main ilman piipahdusta Relovessa, eikö niin? Konseptihan on maan mainio: herkullista all-day aamupalaa, skumppaa, kahvia, rauhallista musiikkia ja rekkitolkulla vaatteita odottamassa uutta mahdollisuutta olla just sun uusi/vanha rakkaustarina 🙂 Iso Roban ja Fredan kulmalla sijaitseva Relove on yksi kolmesta myymälästä: vastaavat tavarakeitaat löytyvät myös Töölöstä ja Stockmannilta. Tunnustan: olen täysi Relove neitsyt! Mutta omaksi puolustuksekseni olen aina sentään kuikuillut sekä Töölön että Fredan myymälätilan ikkunoista sisään ohi ajaessani ja hokenut hiljaa mielessäni, että ”Ai niin tonne mun piti mennä”.

Mutta jo siitä auton ikkunasta olen nähnyt, ettei näihin myymälöihin ole oikein asiaa rattailla tai muutenkaan energiaa pursuilevan muksun kanssa: rekit ovat tooosi täynnä, ahtaasti sommiteltu ja porukkaa on liikkeellä paljon. Niin tänäänkin. Jopa niin paljon, että hiki alkoi virrata kaulaliinaan jo ovella ja puheensorina oli paikotellen niin kovaa, että tajusin vaeltavani lähes mykkänä vaatteelta toiselle. Huomasin myös hieman pettyväni tarjolla oleviin vaatemerkkeihin: olin jotenkin maalaillut itselleni kuvan visuaalisesti harmonisesta second hand myymälästä, jonka rekeillä keikkuu vain sitä ehdotonta exclusive-kamaa. Siis sellaisia vaatteita ja asusteita, joita joku yybertyylikäs etu-töölöläinen tai trendikäs punavuorelainen on epähuomioissaan päättänyt poistaa omasta vaatekokoelmastaan 😉 Rohkenen epäillä, että tämä second hand konsepti on lähtenyt vetämään niin hyvin, että vaatteita on tulossa myyntiin enemmän kuin mitä niiden kuratointi kestää perässä. Joka on tietenkin eri hieno juttu, noin niin kuin menestyksekkään yrittämisen näkökulmasta 🙂 Ja ehkä minäkin joskus teen täältä jonkin super-löydön. Se mikä on varmaa, on kuitenkin se, että myös Reloven Stockan lokaatio pitää ehdottomasti tsekata 🙂

Flea, Iso Roobertinkatu 11

Yllätys – täälläkään en ollut käynyt. Koskaan 🙂 Mutta edeltävänä viikonloppuna pistin merkille tämän erikivan näköisen myymälän, kun oltiin lasten kanssa päämäärättömällä kävelyllä keskustassa. Ja voi veljet miten kiva mesta tämä olikaan! Ihanan väljä, rauhallinen ja miellyttävän pelkistetty. Heti ensimmäisessä rekissä keikkui uutta second hand kotia odottavat Guccin takki ja saappaat, Andiatan mekko ja Balmuirin huivi. No nyt…! Tiedättekö: mä jopa tykkään enemmän siitä, että valikoimaa on vähemmän kuin näännyttävän paljon ja huomaan ostavani myös silmilläni kauniin myymälätilan sisustusta, tuoksuja, ääniä, tunnelmaa. Uskokaa kun kerron, että meillä on kotona näinä päivinä niin paljon meteliä ja melskettä, että ihan arvostan sitä, että kuulen myymälätilassa hyrisevän laulun sanat 😉 Ja upsansaa – mahtava Hugo Bossin tummansininen korporaattimekko tarttui mukaan kuin varkain kolmella kympillä. Nyt kun sinne duuniinkin saa mennä pian ihan luvalla, niin onhan tätäkin rompetta haalittava vaatekaappiin.

Korporaattimekko

Fleassa on myös mahdollista niinikään istahtaa shoppailun lomassa kahville tai skumpalle, joskaan natusteltavaa ei ole tarjolla yhtä runsaasti kuin Relovessa. Tämä on mun mielestä ikäänkuin slimmattu versio jo toimivasta konseptista 😉 Kiinnitin myös huomiota siihen, että täällä muuten shoppaili ikähaitariltaan heterogeenisempi poppoo. Arvostin myös suuresti, että vieressä henkareita selaillut arvokkaan oloinen vanhempi rouva silmäili kiinnostuneena Acnen demin takkia ja nahkahousuja.

Urban A, Fredrikinkatu 11

Päätimme ottaa pienen de-tourin ja koukata kohti Fredrikinktoria ja sen kainalossa majailevaa Urban A:ta. No, mitä voin sanoa paikasta, jonka estetiikka on kaunista kuin karkki. Tai miellyttää ainakin minua. Siitähän täällä Helsingin Design District:in alueella shoppaileminen onkin ihanaa, että myymälätilat ovat toinen toistaan puoleensavetävämpiä. Ymmärrän, että on vaarallista suhtautua tunteellisesti myymälätilan somistuksiin, koska se madaltaa kynnystä hankkia jos jonkinlaista tavaraa sieltä kotiin. Koska omasta mielestäni osaan tietenkin kuvitella esimerkiksi miltä ihanat pienet coffee table kirjat näyttäisivät yöpöydälläni 😉

Samalla tavalla hankalaa oli myös poistua tästä myymälästä ilman super-ihania kukkia, joita oli aseteltu houkuttelevasti molemmissa suunnissa oven pieleen tyrkylle. Täällä mä kuolasin aivan tosissani crop mallista kiinni ommeltua jakkua (kyllä, kuulostaa erikoiselle, mutta vannon sen olleen vähintäänkin fashion statement ja täydellinen vastapaino juuri hankkimalleni korporaattimekolle) ja himottelin myös irroitettavia koristeltuja kauluksia. Juu-u, niitä samoja, joissa ainakin mä vietin kaikki kasari-lapsuuteni juhlapyhät 😉 Sellaiset kunnon lepattavat läpät lähes harteille asti, helmin ja strassein koristeltuna.

No, jakun croppaus oli aavistuksen liian pitkä ja irroitettavat kaulukset sitten kuitenkin ihan vähän liian isoja, mutta kukkaset ja uudet aurinkolasit tulivat kotiin asti. Todella kuuma vinkki: täältä kannattaa käydä muuten poistamassa vaikka joululahjaksi näitä ihania pieniä coffee table kirjasia! Tai tuoksukynttilöitä. Tai Punavuorelaisen korutaiteilijoiden koruja. Tai näitä kaikkia. Koska ne kaikki ovat aivan ihania.

Papershop, Fredrikinkatu 18

Eipä muuta kuin nokka kohti Kamppia ja matkalla piipahdus ihanaan Papershoppiin. Tämä on muuten toinen Fredan myymälöistä, joiden ikkunoita olen kuikuillut ohi ajaessani ja aina vannonut vielä tulevani tänne. Ai että tämä paikka täyttää pienen spesiaalin nurkan sydämestäni. Sellaisen nurkan, joka haluaisi palavasti alkaa kirjoittaa käsin päiväkirjaa tai lähettää käsin kirjoitetun kirjeen hyvälle ystävälle. Tai lähettää minkä tahansa tämän myymälän herkän tyylikkäistä korteista ihan kenelle vain. En kestä! Tiedän kyllä mistä hankkisin joulukorttini ellei niiden askarteluun olisi kovaa painetta kotona lasten kanssa 😉

Ehkä tänä tekniikan aikakautena tässä nimenomaisessa putiikissa on jotain ihanan tasapainottavaa. Jotain, joka muistuttaa sopivasti menneestä, mutta silti sopii estetiikassaan täydellisesti nykyaikaisen sisustuslehden sivuille. Hmm. Laitan tämänkin paikan potentiaaliseksi joululahja kohteeksi. Laita sinäkin 😉

Zicco, Fredrikinkatu 24

Ja koska äiti sai kotoa poistumispassin muutamaksi tunniksi yhteisenä viikonloppuna oli sanomattakin selvää, että kotiin tullessaan täytyy olla mukana jokin pieni yllätys. Lapsille 😉 Siispä suloiseen lelukauppa Ziccoon mars! Meillä ei harrasteta yletöntä lelujen hankkimista eikä lapsia ole totutettu massiivisiin lelu- tai karkkipäiviin. Haluaisin lasten oppivan siihen, että hankintoja täytyy harkita, raha ei kasva puussa ja maailma hukkuu kyllä tavaraan jos me niin sallimme. Mutta siis tämä kaikkihan on vielä reilu yksi- ja kolmevuotiaan mielestä ylettömän tylsää paatosta, joten tavarakriittisyys jää täysin meidän aikuisten vastuulle 😉

Mutta sitten kun purjehtii näihin ihaniin lasten lelukauppoihin sisään, niin omista periaatteistaan on todella vaikeaa pitää kiinni.

Mä olen niin älyttömän sentimentaalinen shoppaaja, että hypistelen sitten itse ihan nuppi kierroksella kaikkia ihania pienen pieniä söpöjä juttuja, jotka olisivat just täydellisiä meidän muksuille.

Ziccossa on tosi vaikeaa sanoa ei. Varsinkin, jos olet tullut sinne lasten kanssa 😉 Meidän matkaan lähti pieni keltainen leluauto pikkuveljelle ja koruhelmiä isosiskolle, joka pyörittää mielellään pienimuotoista korutehdasta kaikille sukulaisillemme. Tiedän kyllä päätyväni Ziccoon myöhemmin joululahjaostoksille. Koska täällä on ihana valikoima puisia hedelmiä, vihanneksia ja kakkupaloja keittiö-/kotileikkeihin, joita meillä leikitään ahkerasti joka päivä. Plus, että pikkuveli on imaillut pari puista sitrushedelmää maalista paljaaksi ja yrittänyt nakertaa myös puisen mansikan poikki.

Dots…, Fredrikinkatu 30

Shoppauskaverini halusi erikseen pistäytyä Dotsissa. Tässä vaiheessa en enää edes luotettavasti muista, olenko käynyt tässä myymälässä aiemmin vai en. Mutta niin harvoin on tullut kuljettua jalan näillä huudeilla, että on vallan mahdollista, etten ole koskaan tässäkään myymälässä käynyt.

Mutta Dots on hurmaava.

Koska itse olen vannoutunut hajusteiden käyttäjä, myymälän tuoksumaailma puhutteli heti todella paljon 🙂 Se leijaili nenään pienestä sisustustavaranurkkauksesta, jossa katseeni osui heti tuoksukynttilöihin (kuinkas muuten) ja tyynynpäällisiin.

Mä tykkään aina shoppailla sellaisessa myymälässä jossa konsepti, merkit ja tyyli käy heti ovella selväksi. Ja yhdistelmäkonseptit iskevät muhun syystä tai toisesta just nyt todella paljon. Löysin täältä heti paksun, vaalean palmikkoneulemekon, Balmuirin paksut pörröhuivit ja rennon tyylikkäät neuleet. No, syystä tai toisesta olen onnettoman surkea käyttämään neuleita (…yksi sellainen on tosiaan jälleen löytänyt tiensä käyttämättömänä kirppiskasaan) ja olin juuri ennättänyt hankkia uuden pitkän turtle neck neulemekon. Lisäksi elättelen hataraa toivetta, että olisin onnistunut kylvämään hyvän synttärilahjavinkin mieheni korteksille, että tarvitsisin mustan kaulahuivin. Joten se Balmuirin huivikin jäi kauppaan. Mutta kynttilöitä lähti toki mukaan. Ja palvelu oli aivan hurmaavaa sekin! Kaksi ihanaa rouvaa aidosti ilahtuneina siitä, että olimme shoppauskierroksella kivijalassa. No onhan tää nyt ihanaa hei 😉 Psst…! Dots löytyy muuten myös Turusta 🙂

Préporté, Fredrikinkatu 34

Ehkä jossakin vaiheessa kävi niin, että uusia second hand myymälöitä ilmaantui Helsinkiin kuin sieniä sateella. Ja varsin samantyylisellä konseptilla: vähän sitä parempaa seppälää, tyylikäs liiketila ja mahdollinen nurkkaus kahvittelulle ostosten lomassa. Muistan Préportén olleen vielä pari vuotta sitten paikka, jonne kynsiteknikkoni kävi tiputtamassa aina Karen Millenin vaatteensa myyntiin ja nähneensä myynnissä järjestäen joka kerralla Louboutinin kenkiä.

Täälläkin ilmeisesti konsepti on alkanut tikahtua vaatetulvaan ja vaikka rekeistä löytyikin Tiger of Swedeniä, Gantia ja Andiataa, löytyi sieltä myös Sheinin kaftaaneita, Lindexin toppeja ja KappAhlin housuja. Kuratointi on täälläkin alkanut olla jo varmasti hankalaa. Itse huomasin jossakin vaiheessa luovuttavani, koska en saanut yhtään kiinni, miten myymälän esillepano oli mietitty. Muutama arvotavaroita sisältävä vitriini olivat nekin ammuttu täyteen tavaraa ja yleisilme oli kovin homssuinen ja kovaääninen. Jaksoin louhia rekkejä kiitettävällä vimmalla ja sovittaa yhtä sovituksesta juuri palautunutta mekkoakin mutta päätin jättää sen myymälään – ilmeisesti yksi- ja kolmevuotiaan nostelusta nousseet olkalihakset eivät enää mahdu ranskalaisten vaatemerkkien hihoihin sisään 😉

Mycoko, Fredrikinkatu 32

Phuuuhhh…! Päivän viimeinen etappi! Olimme nyt takoneet asvalttia ilman pysähdyksiä yli kolme tuntia. Luksusta, jota en yleensä arjessani saa 😉 Mycokon Fredan myymälästä mieleeni tulee aina viime keväinen asuntonäyttö, joka tapahtui samassa talossa. Tuolloin rehellisesti mietin, että vaikka tarjolla olleen asunnon sijainti oli meidän katraalle kenties ”vähän liian ytimessä”, niin ainakin sen alakerrassa olisi ollut tosi ihana myymälä 😉 Ja jos Dotsin liiketilassa meidät kohtasi kaksi ihanaa rouvaa, niin täällä meidät kohtasi kaksi iloista ja palvelualtista tyylikästä daamia, joista toinen myös kysyi, oliko myymälä ja heidän konseptinsa meille entuudesta tuttuja. He antoivat mielellään stailausvinkkejä, kysyivät valmiiksi vaate- ja kenkäkoot ja ryhtyivät selvästi heti kartoittamaan millainen tyyli vetosi meihin ostajina. Moista harjaantunutta asiakaspalvelusilmää on varmasti harjoitettu vuosikausien vankalla taidolla ja aidolla kiinnostuksella muotia kohtaan.

Mycoko on ehdottomasti valikoimaltaan eksklusiivinen, tyylikäs ja vähäeleinen. Olen aina ajatellut, että täältä löytäisin joskus itselleni sen tyylikkään, jopa eräänlaisen edustusmekon, joka jäisi sitten lopulta tyttärelleni perinnöksi. Siis se sellainen vaate, jonka säilöisin koipallojen kanssa vaatepussiin ja jota katselisin vanhana mummona sherrylasi kourassa ja muistelisin menneitä aikoja. Tälläkertaa sitä vaatetta ei löytynyt mutta vitsit sen vielä joskus täältä löydän. Ja pääsen istumaan alakerran sovitustilaan skumppalasin kanssa 😉

Kun viimeisimmänkin myymälän ovi oli painettu selän takana kiinni, oli aika hyvästellä Freda vähäksi aikaa ja hypätä Kampista metroon. Omasta mielestäni shoppausrundi oli sangen onnistunut ja pelkästään kaikissa ihanissa myymälätiloissa kiertely toi paljon intoa, sisustusideoita (!!) ja ylimääräistä ihanuutta päivään. Ja koska olen sosiaalinen ekstrovertti, niin nautin tietenkin aina aidosti ihmisten kohtaamisesta, nettikaupan kliksuttelujen sijaan. Vaikka tiedänkin, että tulen tekemään muutamat puuttuvat löydöt netistä. Ja että pienten lasten arjessa nettishoppailu on äärimmäisen tehokas apukeino 😉

Olipa myös hauskaa huomata, kuinka paljon Iso Roba ja Freda ovat vuosien saatossa muuttuneet. Silloin kun minä olin nuori aikuinen, kaikki menivät Iso Roballe enemmän tai vähemmän juhlimaan Helsingin yössä. Siellä käytiin Vivassa ja Roballa ja DTMssä. Ja juotiin Viva coolereita (voi aikaa – oi tapoja), haettiin yöpalaa Erottajan mäkkäristä ja raahauduttiin loppuyöstä tanssimaan Highlightin pömpeleihin. Ensin Iso Roballe taisi rantautua tyylikkäät baarit, sitten ravintolat ja lopulta perässä seurasivat alueestaan kriittiset ketjukahvilat. Ja ihan viimeisimpänä asemansa vakiinnuttivat trendikkäät putiikit. Siellähän ne olivat olleet jo vuosia, mutta nyt ne ovat päässeet omaan erityiseen valokeilaansa. Näin ne katujen tarinat muuttuvat.

Ihanaa syksyä sinulle!

pus, Paula

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Meidän lempparit